sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Luento 5: Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön nykyisyys ja tulevaisuus 27.1, osa 4

Ajatuksia luennosta ja opintopiiri keskustelusta

Tietotekniikka taidot luovat eriarvoisuutta tästä olemme luennoitsijan kanssa samaa mieltä. Nyt ja tulevaisuudessa ne ihmiset, jotka hallitsevat tietotekniikan ja pysyvät ajan hermolla ja  pärjäävät paremmin nyt ja tulevaisuuden työmarkkinoilla. Heille tieto on tässä ja nyt, uutena ja raikkaana, valmiina  kommentoimista, jakamista ja muokkaamista sekä kehittämistä odottamassa. Tosin tietotekniikka myös lisää ihmisten eriarvoisuutta jo pelkästään siitä syystä, että kaikilla ihmisillä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia hankkia tietotekniikkaa ja sitä kautta tietotekniikka taitoja. Voidaan siis ajatella että Rion slummissa elävä koululainen syrjäytyy syvemmin nyky yhteiskunnasta, koska hänellä ei ole mahdollista osataa älypuhelinta tai tablettia oman  oppimisensa tueksi. Syrjäytyminen on periytyvää ja se syvenee sukupolvesta toiseen.

BYOD eli tuo oma laitteesi.  Yleisenä käytäntönä ajattelu malli BYOD,  ihan ok, säästää koulujen kustannuksia, ei tule hävikkiä niin paljon,  mutta käytäntö BYOD on  eriarvoistavaa ja jopa syrjäyttävää. Tietotekniikkaa on tarjolla valtavasti, löytyy eri hintaluokan sekä valmistajia. Tällä hetkellä varsinkin lukio maailmassa BYOD tarkoittaa BYOD ipad, tätä perustellaan laadukkaimmilla  ja koulun kanssa yhteen sopivilla sovellutuksilla.
Suomalainen perhe saa alle 17 vuotiaalle lapselle lapsilisää ,joka on pienimmillään 95 eur.75 sent. lapsi lisän tarkoitus on tukea taloudellisesti lapsiperheen arkea.  Vertailun vuoksi tänään 1.2.2015 halvin  heti saatavilla oleva älypuhelin verkkokaupassa maksoi 99 eur, 99.sent., valitettavasti lapsiperheemme jää tässä tapauksessa velkaa verkkokaupalle 4 eur 24 sent.  Mikäli halutaan vertailla useaan lukioon "vaadittavaa" ipadia niin halvin ipad maksoi verkkokaupassa 1.2.2015  333 eur 99 sent. joten mikäli laite maksetaan lapsilisällä  niin perhe joutuu käyttämään 31/2 kuukauden lapsilisät jotta he voivat ostaa lukiolaisella ipadin oppimisen tueksi.
Vaikka suomalainen yhteiskunta on hyvinvointi yhteiskunta, niin silti moni suomalainen lapsiperhe alle köyhyysrajan eli köyhyydessä. Lapset ovat raakoja ja julmia pieniä ihmisiä, välitunnilla sekä  sosiaalisessa mediassa on erittäin helppo kiusata  ilman että aikuinen pystyy puuttumaan asiaan, joten ajatuksella BYOD on toisenlainenkin puoli.Vaikka koulu tarjoaisikin laitteen lainaan lapselle, jolla ei ole omaa älypuhelinta tai hänen vanhempansa eivät koe lapsen sellaista tarvitsevan, aiheuttaa tämä eri arvoisuutta tietotekniikan käytössä sekä tietotekniikan käyttö taidoissa. Omaa tuttua käyttöjärjestelmää on aina helpompi ja nopeampi käyttä kuin silloin tällöin lainassa olevaa laitetta, jonka käyttö järjestelmä voi olla vieras. Eriarvoisuus lisääntyy ja vaikutta lapsen itsetuntoon ja lopulta hänen oppimiseensa tai koulussa käymiseen. Toki BYOD mahdollistaa monia positiivisia oppimiskokemuksia, varsinkin silloin jos koululla ei ole taloudellisia resursseja sijoitaa rahaa uudenpaan tietotekniikkaan.

QR koodit mahdollistavat uudenlaiset oppimismahdollisuuden ja tarjoaan useita  ja monipuolisia mahdollisuuksia oppimisen tueksi. Mutta vaativat käyttöön älylaitteen ja sovellutuksen.
QR koodit ovat osa arkipäivää ja mahdollistavat pieneen tilaan tiedon pakkaamisen. Jopa junalipun saa QR koodina.



Luento 5: Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön nykyisyys ja tulevaisuus 27.1, osa 2

Muuttuva oppiminen, opettaja muutoksessa

Koulu on vanha sekä oman historiansa omaava instutuutio, joka ei ole vain paikka vaan meillä jokaisella on jonkinlainen käsitys koulusta, millainen koulu on. Tämän takia kouluinstituution muutos on hidasta. Koska kouluinstituutiona on varsin muuttumaton on myös opettajuuden muutos hidasta. Vesterisen mukaan opettajuuden muutos on rajojen ylittämistä eli boundry crossing. Rajat ylittämällä löydetään uusia näkökulmia opettajuuteen. Uusien näkökulmien myötä luodaan uusia käytänteitä. Yhdessä uusien näkökulmien sekä käytänteiden kautta avataan opettajalle mahdollisuus uuden identiteetin luomiselle. Rajoja ylittämällä eli boundry crossing mahdollistetaan uusi normaali tila. Koulun muutos ja matka kohti uutta oppimista on samalla osa opettajan oppimisen prosessia, nämä oppimisen prosessit mahdollistavat muutoksen. Rajat ylittämällä hyväksytään, että oppiminen ei rajoitu vain kouluun vaan oppimista tapahtuu kaikki alla. Rajojen ylittäminen opettajuudessa  mahdollistuu  esim.opettajan  ammattitaidon reflektiolla sekä aktiivisella vuorovaikutuksella muiden ihmisten kanssa.
Opettajuuden muutos rakentuu opettajan asiantuntijuuden kautta. Opettajuuden asiantuntijuus rakentuu hänen oman toiminnan sekä pedagogisten ratkaisujen kautta. Omaa asiantuntijuutta ja pedagogisia ratkaisuja voi myös nykyteknologian avulla jakaa muiden opettajien työkaluksi  esim. julkisen blogin kautta, jolloin oma asinatuntijuus on myös muiden arvioitavissa ja kommentoitavissa. Esimerkkinä maikanpakki@blogspot.fi, jossa Töölön yhteiskoulun opettajan jakavat omia sähköisiä opetusratkaisujaan eri aineisiin
http://maikanpakki.blogspot.fi/
Uudenlainen opettajuus sekä asiantuntijuus rakentuu vuorovaikutuksessa. Tässä tapauksessa Vesterinen tarkoittaa twitterin käyttöä opetukseesa sekä ammatillisissa verkoistoissa. Uudenlaisessa opettajuudessa sekä asiantuntijuudessa opettaja ei ole yksin puurtava vaan hän osa vuorovaikutuksellista yhteisöä.
Opettajajuuden muutokseen liittyy opettajan ammatillinen oppiminen ja uudistuminen oppimisfestivaaleilla eli  täydennyskoulutukset. Täydennyskoulutukset ovat osa matkaa kohti muuttuvaa opettajuutta.
 Opetusfestivaalien luomat mahdollisuudet muuttuvalle opettajuudelle:



 

 Lähde:Olli Vesterinen, Opettajuus muutoksessa
https://www.youtube.com/watch?v=pj4z0UsDDF8

Luento 5: Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön nykyisyys ja tulevaisuus 27.1

Tulevaisuuden opettajan ominaisuudet

Essi ryymi pohtii artikkelissaan millaisia ominaisuuksia tulevaisuuden opettajalla tulisi olla ja millaisena hänen mielestään on tulevaisuuden opettajan rooli. Tulevaisuuden opettaja tai menneisyyden opettaja riippuen siitä missä hetkessä  tulevaisuuden opettajan ominaisuuksia tarkastellaan. Nyky-yhteiskunnan kiihtyvässä  tahdissa tulevaisuuden visiot on nopeasti saavutettu ja samaan aikaan  luomme  jo uusia visoita tulevaisuutta varten. Essi Ryymin visio tulevaisuuden opettajan ominaisuuksista pitää sisällään 9. eri ominaisuutta, näistä ominaisuuksista kirjoitan seuraavaksi, niiltä osin jotka olivat meistä mielenkiintoisia.
1. Tulevaisuuden opettajan  toimii avoimessa, joustavassa oppimisympäristössä. Opetus ei ole paikkaan sidottua vaan avointa ja joustavaa. Tässä hetkessä tässä ympäristössä, oppiminen nähdään osana prosessia joka ei ole sidottu luokkahuoneeseen tai koulu rakennukseen. Tässä ja nyt.
 Avoimessa oppimisymäristössä  työskentäessä opettajan rooli oppimistilanteessa on olla johtaja, team leader, valmentaja sekä samalla pedagoginen kehittäjä, joka aktiivisesti rakentaa uusia oppimispolkuja.
2. Tulevaisuuden opettaja kehittää, kokeilee sekä käyttää työssään edistyksellisiä ja monipuolisia opetus-ja arviointi menetelmiä. Opettaja osaa motivoida ja sitouttaa oppilaansa. Lisäksi tulevaisuuden opettaja osaa palkita oppilaansa antamalla antamalla jatkuvaa rakentavaa palautetta oppilaan oppimisprosessista. Tulevaisuuden opettajan pedagogisena lähtökohtana on aktivoivat ongelma-ja oppilaslähtöiset menetelmät, yhdessä oppiminen sekä teknologian monipuolinen käyttö opetuksen tukena.
3.Tulevaisuuden opettajalla  dogiosaaminen on hallussa ja hän osaakin hyödyntää digiosaamistaan osa opetusta. Hän osaa hyödyntää opetusteknologiaa sekä medioita pedagogisesti mielekkäästi opetuksessa. Opetusteknologiaa lähetytään uusin ideoin sekä kokeilevalla ajatuksella. Tulevaisuuden opettaja siis mm. etsii, muokkaa, mallintaa, ohjelmoi jotta hän löytää parhaat mahdolliset digitaaliset työvälineet oppilaittensa oppimisen tueksi. Jotta tässä onnistutaan ylittää tulevaisuuden opettaja rohkeasti oman työyhteisön rajat jotta hän voi kehittää työhönsä ajanmukaisia työvälineitä.
4.Tulevaisuuden opettaja on johtaja joka raivaa esteet oppilaan oppimispolulta, vahvistaa oppilaan itsetuntoa sekä tukee oppilaan oppimisprosessia. Oppimisprosessissa opettaja toimii johtajana jonka opastuksella oppilas löytää oman tulevaisuutensa. Jotta opettaja onnituu johtajan hän on innostava, luottamusta herättävä sekä uudistava visionääri, joka ohjaa ja osaa suunnata oppilasta oikeaan suuntaan, jotta oppilas pystyy parhaiten vastaamaan hänelle asetettuihin tavoitteisiin.
5. Tulevaisuuden opettaja osaa tarkastella omaa toimintaansa. Pohdintojen jälkeen hän osaa muuttaa sekä kehittää pedagogisia käytänteitä. Tulevaisuuden opettaja etsii, tutkii, kokeilee sekä osallistuu keskustelevaan kokeilukultuuriin jotta hän pysyy ajan tasalla opetuksen kehittämisessä.
6. Tulevaisuuden opettaja tunnistaa omat rajansa, mihin hän pystyy ja mikä häntä motivoi. Opettajan ei tarvitse työskennellä yksin van hän on osa yhteistä verkostoa, joten hänen tukenaan on pedagoginen yhteisö sekä kollegoiden henkinen tuki jotta hän jaksaa työssään.
7. Tulevaisuuden opettaja osaa ennakoida tulevaa sekä tulevaisuutta, Hän edistää elinikäistä oppimista, jonka myötä oppilaan sekä opettajan kilpailukyky sekä työllistymis mahdollisuudet paranevat.
8. Tulevaisuuden opettaja seuraa aikaansa sekä yhteiskunnallista keskustelua. Hän tuntee alansa historia sekä tulevaisuuden visiot. Hän on utelias muita aloja sekä ammattiryhmiä kohtaan. Tulevasiuuden opettaja työskentelee moniammatillisissa sekä monitieteellisessä verkoistoissa, joissa hän on osana rakentamassa uusia resursseja ja voimavaroja yhteiskunnan käyttöön.
9.Tulevaisuuden opettajan tärkein ominaisuus on kyky verkostoitua. Hän osaa nojata yhteisön osaamiseen sekä verkoston voimaan.
Tulevaisuuden opettajaa voidaan tarkastella myös kolmen roolin kautta. Tulevaisuuden opettaja ei ole vain opettaja vaan hän on pedagogi, valmentaja ja kehittäjä.

Herättikö ajatuksia ? Kommentoi


Lähde: Ryymi Essi (2014) Tulevaisuuden opettaja.  Oppimisen digiagentit, toim. Korhonen Anne-Maria& Ruhalahti Sanna