tiistai 13. tammikuuta 2015

13.1.15 Luento 1. Johdatusta oppimisympäristöajatteluun ja teknologian opetuskäytön pedagogisiin toteutus- ja arviointimalleihin

Muuttuvia oppimisympäristöjä käsittelevän KASSP5-kurssin ensimmäisellä luennolla johdateltiin oppimisympäristöajatteluun sekä teknologian opetuskäytön pedagogisiin toteutus- ja arviointimalleihin. 

Oppiminen tapahtuu yhä enenevissä määrin koulutuksen ulkopuolella. Näin ollen oppimisen taidot korostuvat: tiedon hankinta, sen käsittely sekä tuottaminen ovat tärkeässä asemassa yksilön elämässä. Tänä informaatioaikana oppimisympäristötkin muuttuvat. Globaali informaatioyhteiskuntakehitys sekä tietoverkkojen ja teknologian nopea kehitys tuottaa jatkuvasti uusia tiedon ja osaamisen tarpeita koulutuksen eri kentille.

Manninen (2013, 36) tarjoaa viisi erilaista näkökulmaa oppimisympäristöihin, joita käsiteltiin myös luennolla. Näkökulmia ovat

1) fyysinen (oppimisympäristöä tarkastellaan tilana ja rakennuksena)
2) sosiaalinen (oppimisympäristöä tarkastellaan vuorovaikutuksena)
3) tekninen (oppimisympäristöä tarkastellaan opetusteknologian näkökulmasta)
4) paikallinen (oppimisympäristöä tarkastellaan paikkoina ja alueina)
5) didaktinen (oppimisympäristöä tarkastellaan oppimista tukevan ympäristön näkökulmasta, jossa keskiössä ovat oppimateriaalit, oppimisten tuki sekä didaktiset ja pedagogiset haasteet)

Kun mietitään informaatioaikaa ja teknologian yleistymistä, erityisesti tekninen näkökulma korostuu. Opetusteknologia on kehittynyt esimerkiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana hurjasti, eikä koulun opetushenkilöstö tunnu pysyvän muutoksen perässä. Koemmekin, että muuttuvat oppimisympäristöt ovat haaste ennen kaikkea opettajalle. Oppilaat, jotka ovat jo tottuneet pienestä pitäen teknologiaan, kokevat sen käytön luonnolliseksi, mutta "kalkkisopet" eivät. Meidän sekä meitä vanhempien opettajien sukupolvi kaipaa aitoa kohtaamista ja vuorovaikutusta. Kuitenkin näemme kehittyneessä teknologiassa myös paljon hyvää. Jos sitä osaa hyödyntää oikein, opetustaan voi rikastuttaa monin tavoin. 

Vaikka tekninen näkökulma oppimisympäristöihin painottuisi, se ei silti sulje pois muita näkökulmia. Esimerkiksi verkossa tapahtuva oppiminen voi olla hyvinkin sosiaalista. Monen kynnys kertoa oma mielipiteensä saattaa madaltua, kun se tehdään laitteen välityksellä. Lisäksi fyysinen ja paikallinen näkökulma kokee muutoksen: oppimisen ei tarvitse tapahtua tietyssä rakennuksessa tai paikassa, vaan teknologian välityksellä tapahtuva oppiminen voi tapahtua lähes missä vain oppilaiden kodeista kahviloihin. Didaktinen näkökulma taas kulkee käsi kädessä kaikkien näkökulmien kanssa, sillä opetuksen tulee olla oppimista tukevaa, tapahtuipa se keinolla millä hyvänsä. Opettajien haasteena onkin teknologian ja pedagogiikan yhdistäminen. Teknologia voi olla oiva apu opetuksessa, mutta opetuksen ei tule tapahtua ns. laite edellä. On pohdittava, mikä on oppilaan oppimisen parhaaksi.

Lähteet:
Manninen J. ym. 2013 Oppimista tukevat ympäristöt - johdatus oppimisympäristöajatteluun. Opetushallitus. Luvut 3 ja 4.




1 kommentti:

  1. Löysin ihan sattumalla kiinnostavan työn tieto ja viestinteknologian pedagogisista höysyistä, kirjoitin tähän lyhyen tiivistelmän.
    Long Nguyen mukaan(2008) tieto- ja viestintäteknologian pedagogiset hyödyt voidaan jaotella kehämäisesti viiteen eri osa-alueeseen.


    1. Motivaation kohottaminen
    Nguyen mukaan tärkeimmäksi hyödyksi nousee motivaation kohottaminen oppiainesta kohtaan. Oppilaan motivaatio kohoaa oppiainesta kohtaan, kun hänellä on mahdollisuus reaaliaikaisesti sekä ei-reaali aikaisesti kommunikoida tietokonevälitteisesti. Opetustilanteessa kommunikointi on tarkoituksen mukaista ja päämäärähakuista, kommunikoinnin päätarkoitus opetustilanteessa on tulla ymmärretyksi ja ymmärtää toista viestijää.. Yhdessä suoritettava viestintä tai raportointi vähentää epäröintiä.
    2. Aktiivinen oppiminen
    Aktiivinen oppiminen vaatii tieto-ja viestintäteknologian tarkoituksen mukaista käyttöä. Tarkoituksen mukainen tieto-ja viestintäteknologian käyttö avaa oppilaalle mahdollisuuuden oma-aloitteeseen tutkimiseen ja oppimiseen sekä tarjoaa oppilaalle mahdollisuuden muokata löytämäänsä tietoa hänen käyttötarkoitukseen sopivaksi. Tarkoituksen mukaisten tehtävien teettäminen siis mahdollistaa oppilaalle aktiivisen työskentelyn ja tämän aktiivisen työskentelyn myötä hänen on mahdollista oppia uusia asioita sekä taitoja.

    3. Reflektoiva oppiminen
    Reflektoivalla oppimisella tarkoitetaan oman suorituksen itsearviointia, jonka pohjalta omaa suoritusta voidaan tarvittaessa uudellen muokata. Olennaista reflektoivassa oppimisessa tieto ja viestintäteknologian välityksellä on mitä oppilas päättää tehdä reflektoinnin jälkeen tehdä.
    Reflektoivalla ei-reaaliaikaisella oppimisella oppilaalle jää aikaa pohtia sekä jäsentää hänelle opetettua asiaa tai hänen saamaa palautetta. Oppilaalla on mahdollisuus tutkita mitä painoarvoa hänelle on omilla tulkinnoilla tai hänelle annetulla palautteella.Miten tulkinnat tai palaute vaikuttaa hänen oppimiseen vai vaikuttavatko mitenkään.
    4. Oppilaan autonomia
    Tieto ja viestintä teknologiaa käyttäminen mahdollistaa itsenäisen työskentelyn sekä lisätiedon hankinnan oppimisen avuksi. Oppilaan ajattelun taidot kehittyvät ja hän on itsenäisesti työskentelyssä itse vastuussa omasta oppimisesta. Oppilaan autonomia myös haastaa perinteisen roolijaon, jossa opettaja on tiedon tuottaja ja oppilas tiedon vastaan ottaja. Oppilaan autonomia tietoja viestintä teknologian käytössä muuttaa oppilaan aktiiviseksi tiedon tuottajaksi sekä hankkijaksi ja näin syrjäyttää oppilaan perinteisen roolin informaation vastaanottajana.
    5. Yhteistoiminnallinen oppiminen
    Yhteistoiminnallinen oppiminen edellyttää kaikkien edellä mainittujen osa-alueiden yhdistämistä. Vuorovaikutteiset oppimisympäristöt vaativat oppilailta yhteistyötä ja näin syntyy yhteistoiminnallinen verkkoympäristö, joissa oppilaalla on mahdollisuus keskustella, perustella kantansa. Yhteistoiminnallisessa verkkoympäristössä oppilaalla on mahdollisuus kommentoida muiden ajatuksiin sekä peilata omia ajatuksia muiden ajatuksiin. Opettajan näkökulmasta katsottuna näkemyserot nousevat esiin ja hänellä on mahdollisuus ohjata oppilaiden ajatuksia tavoitteiden mukaiseen suuntaan.

    Tietoja viestintä laitteiden käyttö opetuksessa lähentää oppilaita sekä oppilaiden osallistuminen kasvaa. Vuorovaikutus kasvaa kun oma ääni on helpompi saada kuuluviin.

    Lähde:Juvonen Henri & Kontro Juho; Kielten verkko-oppimisen uudet tuulet
    http://people.uta.fi/~a531883/

    VastaaPoista